Aattelin pitkästä aikaa päivitellä kun omaa erää edeltävä saapumiserä on nyt sitten astunut palvelukseen viime maanantaina. Omassa elämässä on tapahtunut niin valtavasti valintatilaisuuden jälkeen ettei oikein tiedä miten kaikkeen pitäisi suhtautua. Oma sinkku status muuttui varatuksi kuukausi sitten ja mieheksi osui onneksi ihka-aito faitteri joka jaksaa kannustaa mua mun armeijahaaveiden kanssa. Äippä nyt ei kauheesti riemusta hyppinyt kun kuuli millaisen miehen itselleni hamstrasin kun oli ajatellut tuon puhuvan minut ympäri näistä intti"hössötyksistä"
Kyllähän tuo kieltämättä luo vähän erilaiset olosuhteet seurustelulle kun huomaakin jäävänsä itse yk-leskeksi ennen kuin itse pääsee astumaan armeijan harmaisiin. Niinkuin sitä aikoinaan päätti ettei enää ikinä halua jäädä inttileskeksi, saati sitten että itse pistäisi jonkun siihen tilanteeseen niin tässä sitä nyt ollaan, molemmissa =D Kunnon kohotus ollut taas ihan nollissa kuukauden verran ja nyt sitten vielä sain telottua käteni töissä niin että nyt odotellaan kauhusta kankeana että odottaako vielä leikkauspöytä =/
Mutta minkäs teet, elämä on! Kuhan tuon käden saisi kuntoon ennen tammikuuta ettei TAAS ole jokin paikka mäsänä kun astuu palvelukseen. Tällä kertaa olis ihan kiva suorittaa se palvelus kunnialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti